Edellisessä artikkelissa keskustelimme suomalaisista kylistä ja maaseudusta yleisellä tasolla. Nyt keskitymme yhteen kuntaan. Punkalaidun on esimerkki suomalaisesta pienestä kunnasta. Pienet kunnat ovat käymässä vähiin, koska monet kunnat ovat muodostaneet suurempia kuntia. Myös Punkalaitumella on käyty tätä keskustelua: vuonna 2007 kunnanvaltuusto teki päätöksen, ettei kunta liity Sastamalan kaupunkiin. Punkalaidun kuitenkin liittyi vuonna 2009 Sastamalan perusturvakuntayhtymään. Punkalaidun sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja se kuuluu Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan. Aiemmin Punkalaidun kuului Satakunnan maakuntaan.

Muutama sana Punkalaitumen historiasta. Punkalaitumen historia juontuu 370 vuoden päähän. Sen nimen varhaisempi muoto oli Punkalaitio. Punka merkitsee syvännettä ja laitio väylää ja näin ollen nimen katsotaan tulleen alueen halki virtaavasta Punkalaitumenjoesta. Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamissopimuksen allekirjoittajana toimi Pietari Brahe vuonna 1639. Samassa yhteydessä seurakuntaan liitettiin liitsolan kylä ja Oriniemen kylä. Sotien jälkeen kuntaan asutettiin Sakkolan siirtoväkeä.

Historiasta siirrymme Punkalaitumen maantieteeseen ja nähtävyyksin. Punkalaitumen asutus keskittyy Punkalaitumenjoen varrelle. Joen varrella sijaitsevat suurin osa kylistä ja esimerkiksi Punkalaitumen kirkonkylä. Joen lisäksi Punkalaitumen alueella on varsin vähän vesistöjä. Alueen suurin järvi on Vehkajärvi, joka sijaitsee lähellä Urjalan rajaa.

Tunnettu matkailutie taikavyöntie kulkee Punkalaitumen alueella. Tien varrelta löytyy runsaasti kulttuuriympäristöä, esimerkiksi kulttuurisesti arvokkaita rakennuksia. Tie oli aikaisemmin osa kantatietä 57.

Punkalaitumella on runsaasti mielenkiintoisia nähtävyyksiä. Esimerkiksi Mauri Kunnaksen Koiramäen maalaisympäristö on saanut alkunsa Punkalaitumen Talalan kylässä. Museon pihapiiri on yhä täsmälleen sama kuin Koiramäen kirjoissa. Museo onkin erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Museota ylläpitää kotiseutuyhdistys, joka järjestää vuosittain maatalousnäyttelyn. Näyttelyssä vierailee tuhansia kävijöitä tarkastelemaan vanhoja koneita, ja tutustumaan entisaikojen työtapoihin ja perinteisiin. Lisäksi tarjolla on harvinaisia entisajan herkkuja kuten ohraryynipuuro tai väskyräsoppa.

Punkalaitumella sijaitsee myös Särkän tanssilava, jota kutsutaan usein Suomen kauneimmaksi tanssilavaksi. Tanssilavaa ylläpitää Punkalaitumen kunto. Se sijaitsee hienolla niemenkärkipaikalla. Nykyinen tanssilava on perustettu vuonna 1958. Lattian pinta-ala on 400 neliömetriä. Lisäksi kunnan alueella on golfkenttä, jossa on mahdollista pelata myös ilman green cardia ja sieltä saa myös golf-opetusta. Yksi kuuluisa alueen matkailukohde on KokkonKota.

Punkalaitumen keskustan kylämaisema lukeutuu valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon. Tätä listausta ylläpitää museovirasto. Kulttuurimaisemaan kuuluu kirkon ympäristö, talonpoikaisarkkitehtuuri, pienasutus, kansakoulu ja työväentalo. Seurakunnalle kuuluvat kiinteistöt sijaitsevat joen molemmin puolin. Kirkko on vuodelta 1774. Sen vihki käyttöön rovasti Idman. Kirkon paikalla oli aiemmin vanha kirkko, aina vuodesta 1639 lähtien. Vanha kirkko kuitenkin tuhoutui tulipalossa vuonna 1773. Tulipalon syttymissyyksi epäillään salamaa.

Punkalaitumen kirkon suunnittelijana ja rakentajana toimi Johan Björkman. Kirkko on rakennettu pääasiassa Punkalaitumen alueelta löytyneistä puista. Kirkon katsotaan edustaneen tyypillistä pitkäkirkkotyyppiä. Kirkkoa on korjattu useita kertoja, ulkoremontti suoritettiin kirkossa vuonna 1994. Kirkon vieressä sijaitsee moderni seurakuntatalo, joka on rakennettu vuonna 1954. Kirkon alapuolella sijaitsee alahautausmaa. Siihen kuuluu tärkeänä osana sankarihautausmaa. Kuvanveistäjä Johannes Haapasalo on tehnyt hautausmaalle nuorta sotilasta esittävän sankaripatsaan. Hautausmaan vieritse kulkee polku kohti kirkkoherranpappilaa, joka nykyisin toimii kirkkoherranvirastona.

Punkalaitumen kunnantalo on saanut myös valtakunnallista huomiota. Vuonna 2009 se valittiin yhdeksi Suomen kauneimmista kunnantaloista yhdessä Kuopion ja Pälkäneen kunnantalojen kanssa. Se on rakennettu vuonna 1923. Kunnantalo on kaksikerroksinen, sen ensimmäinen kerros on hirttä. Taloa on remontoitu moneen kertaan, esimerkiksi 90-luvun alussa rakennuksessa tehtiin täydellinen peruskorjaus. Punkalaitumen kunnantalon pinta-ala on 915 neliömetriä. Jos siis tie vie Punkalaitumen seudulle, kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa, miltä tämä historiallinen rakennus näyttää ja onko se tosiaan niin kaunis, että ansaitsee tittelinsä.